tiistai 10. heinäkuuta 2007

Missä taas se rentous

Eilen oli ensimmäisissä tekniikoissa jäykkyyttä, jolloin joutui odottamaan näitä parempia treenaajia jotka uskaltavat antaa palautetta. Kun minulle kerrottiin, että käsien pitäisi olla rennompia, niin johan taas löytyi se sävel tekniikkaan.

Taasen oli vähän ukena olemisessa hiomista - ei pitäisi lähteä ukemissa karkuun vaan pitäisi pyrkiä nagen taakse jos mahdollista. Sillai saa paremmat lennot.

lauantai 7. heinäkuuta 2007

Ei ultimate-treenit

Eilen ihmettelin, että miksi reppu tuntui kovin kevyeltä treeneihin mennessä. Vastaus selvisi, kun aukaisin repun pukuhuoneessa. Olipa sitten unohtunuu valkoiset pöksyt kotiin. Eiku laittamaan hakamaa päälle ilman aluspöksyjä. Treenien aikana tämä vaikutti mainiolta idealta, kun oli kevyt olla ja hikikään ei tullut niin kovasti. Nähtävästi ainoana miinuksena hakama likaantuisi hiestä ja saattaisi pitemmän päälle haisemaan.

---

Päivän vinkki: Itsellä on pieni ongelma ihon halkeemiseen isovarpaan juuresta. Kaverit on suositellut tähän vaivaan hamppu-jalkavoidetta. Body shopista kävin sitä hakemassa purkillisen.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2007

Gaeshiwazaa aamutreenissä

Johan myrkyn lykkäs. Tänään minulle J**** ehdotti, että pitäisin aamutreenit. Vois sanoa, että tämä tuli vähän äkkiä. Ei tullut nopeasti mitään ajatuksia päästä ulos, se oli sitä meikäläisen joustavuuttaa ja sopeutuvuutta parhaimmillaan. Eihän ihmisille tarvi oikeasti mitään ihmeellistä näyttää. Viikonlopun leiriltä koitin saada jotain sisältöä tähän harjoitukseen, kuitenkaan siinä en täysin onnistunut. Olihan ne vaikeita tekniikoita.

Olihan ilmassa hiukan jännitystä vähän turhaankin otin paineita vetovuorostani. Tunti oli kuitenkin aikas lyhyt aika ottaa paineita. Kiitostakin sain - olivat ainakin kohteliaita ja minä koitin olla vaatimaton.

Loppupäätelmäksi voisi heittää, että vaikka jännittikin niin joutui oikeasti keskittymään tekemiseen, näyttäen tekniikoita hitaammin ja selkeämmin.

---

Kattelin tossa eräänä päivänä erästä aikidoblokkaajan blogia... olihan se onnistunut lopettamaan se kesken. Onkohan se tapana näissä aikidojutuissa. Jutut loppuu kesken kun ei osaa kirjoittaa mitään uutta ja mullistavaa taikka aikaa ei ole kirjoittaa enää ja se unohtuu.

Itse en koe ainakaan niin että pitäs jotain ihmeelistä kirjoitella. Jos jotain hienoa tällä aikaan saisi: Huomaisin jotain aikidossa kehittymisessä tai saisin palautetta ja hienoja ideoita lukijoilta harjoittelun suhteen.

maanantai 2. heinäkuuta 2007

Matin leiri Kuortaneella

Olipa kiva viikonloppu Kuortaneella Matti Joensuun leirillä. Päästiin vasta lauantaina-aamulla lähtemään sattuneista tapahtumista johtuen. Matkaa oli jota kuinkin 170 km. Liikenne ei ollu ruuhkainen ja oltiinkin jo klo 10 aikaan koulun pihassa. Muita oli tullut kanssa, heitettiin siinä perinteistä läppää.

Aurinkokin oli meille suotuisa ei räkittänyt hirveästi silmään, kuitenkin lämmiteli riittävästi.

Aluksi heilutettiin bokkenia, jotka liittyivät tuleviin tekniikoihin. Bokken-harjoituksessa pyrittiin siihen että hykkääjä luovuttaa bokkenin. Kyse ei ollut siitä kuinka riistetään parilta bokken. Tämä vaikutti aikas mielenkiintoiselta näkökannalta. Voimankäyttöä pyrittiin välttämään viimeiseen asti. Treenissä oli myös paljon kaikenlaista gaeshiwazaa.

Leirillä näytti olevan paljon uusia kasvoja. Kuitenkaan ei ollut liikaa tyhjää tilaa ainakaan lauantain harjoituksissa.

"Kaunis kukka avautuu kauniina kesäpäivänä." Tämä oli yhdessä bokkenin poisottamistekniikassa. Siinä korostettiin sitä ettei työnnetä paria ollenkaan. Kädet avautuvat alhaalta keskeltä ylös.

Lauantai-iltana tuli käytyä paikallisessa Zumpissa yhdellä. Siellä oli tietenkin paikallisia vakioasiakkaita pienissä. Myöhemmin tuli katottua Die Hard 2, jonka olin jo katsonut varmaan useamman kerran. Unille siis pääsin vasta klo 1:00 joten aamulla saattoi olla hiukan väsynyt olo.

Herätys aamulla oli siinä klo 8 aikaan. Sunnuntaina harjoiteltiin ilman bokkenia, joka olikin ihan mukavaa minut tuntien. "Aikido aikidona ja kepit keppinä." Jatkettiin gaeshiwazalla, vähän hankalihan ne olivat ja vaati ukelta ja nagelta paljon. Tänään pääsi sitten tartuttuakni opettajan käteen, eihän siinä muuta tapahtunut kuin, että kohta huomas lentävänsä jonnekin vaakatasossa.

Parhaita puolia Kuortaneen leirillä ovat leppoiset ihmiset, koululla asuminen ja koulun keittiö. Omia eväitä siellä piti värkkäillä, jotta nälkä siirtyisi hiukan.

Seuraavaa leiriä pitääkin vähän ootella syyskuussa oliskin seuraava.

Tänään olisi illalla kotitreeni, niitä aina oottaa vaikka leiri oliskin ollut justiinsa.